Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi nettonollateollisuuden hankkeiden yhteyspisteestä ja strategisten nettonollahankkeiden etusijasta aluehallintoviraston lupakäsittelyssä
Akkuteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi nettonollateollisuuden hankkeiden yhteyspisteestä ja strategisten nettonollahankkeiden etusijasta aluehallintoviraston lupakäsittelyssä.
Valmistelu on tehty osana ympäristöministeriössä käynnissä olevaa yhden luukun palvelujen hanketta, joka keskittyy käynnissä olevassa valtion aluehallinnon uudistuksessa perustettavan uuden Lupa- ja valvontaviraston myötä syntyvään ympäristötehtävien ”yhteen luukkuun” ja hallitusohjelman yhden luukun mallia edistävän lupamenettelyn toteuttamiseksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmisteluun (VN/21409/2023). Yhden luukun palvelujen hankkeessa toteutettavilla hallitusohjelman kirjauksilla pyritään osaltaan edistämään esimerkiksi investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta, viranomaisten yhteistyötä sekä yhden viranomaisen vastuulla olevaa lupaprosessin etenemistä ja koordinointia tarvittavine selvityksineen. Hankkeessa täytäntöönpannaan yhtenä osana myös nettonollateollisuuden asetusta sekä eräiden muidenkin EU-säädösten edellyttämiä yhteyspisteviranomaisen tehtäviä uudessa aluehallinnon rakenteessa. Uudistetun valtion aluehallinnon rakenteen mukaisten viranomaisten on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Koska nettonollateollisuuden asetus edellyttää kuitenkin toimia jo aiemmin, on nyt käsillä oleva esitysehdotus valmisteltu erillisenä.
Asetuksen 4 artiklan mukaan nettonollateknologioita ovat mm. akkuteknologiat ja energian varastointiteknologiat, vetyteknologiat, mukaan lukien elektrolyysilaitteet ja polttokennot; kestävät biokaasu- ja biometaaniteknologiat; hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat; sähköverkkoteknologiat, mukaan lukien liikenteen sähkölatausteknologiat ja verkon digitalisointiteknologiat; kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden teknologiat; muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden teknologiat; bioteknologian ilmasto- ja energiaratkaisut; hiilestä irtautumiseen tähtäävät muutosvoimaiset teollisuusteknologiat, jotka eivät kuulu edellä oleviin luokkiin sekä hiilidioksidin kuljetus- ja hyödyntämisteknologiat. Näistä yhdeksi Suomen kannalta merkittäväksi nettonollateknologian hanketyypiksi voidaan arvioida akkujen ja akkumateriaalien tuotantoon liittyvät hankkeet. Nettonollateknologioiden yleisluonteisen määritelmän sekä nettonollateknologioiden ja niiden alaluokkien suuren määrän vuoksi asetuksen soveltamisalaan voi kuulua suuri määrä erityyppisiä ja kokoisia hankkeita
Nettonollateollisuuden asetuksen mukaan lupamenettelyllä tarkoitetaan prosessia, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat luvat nettonollateknologian valmistushankkeiden ja strategisten nettonollahankkeiden rakentamiseksi, laajentamiseksi, muuntamiseksi ja käyttämiseksi, mukaan lukien rakennus-, kemikaali- ja verkkoliitäntäluvat, tarvittaessa ympäristöarvioinnit ja -luvat, ja joka kattaa myös kaikki hakemukset ja menettelyt siitä lähtien, kun hakemus on todettu täydelliseksi, siihen saakka, kunnes keskitetty yhteyspiste ilmoittaa menettelyn tulosta koskevasta kattavasta päätöksestä.
Nettonolla-asetuksen 6 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta nimetä keskitettynä yhteyspisteenä toimiva viranomainen viimeistään 30.12.2024. Yhteyspiste vastaa nettonollateknologian valmistushankkeiden, mukaan lukien strategiset nettonollahankkeet, lupamenettelyn helpottamisesta ja koordinoinnista sekä tietojen antamisesta hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta. Keskitetty yhteyspiste on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste lupamenettelyssä, joka koskee nettonollateknologian valmistushankkeita, mukaan lukien strategiset nettonollahankkeet. Yhteyspiste koordinoi ja helpottaa kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista ja ilmoittaa hankkeen toteuttajalle kattavan päätöksen tuloksesta.
Asetuksen 9 artiklassa säädetään nettonollateknologian valmistushankkeita koskeva lupamenettelyn määräajoista. Nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyiden määräajaksi säädetään 12–18 kuukautta ja strategisten nettonollahankkeiden lupamenettelyiden määräajaksi 9–18 kuukautta. Asetus ei edellytä erikseen kansallisesti määräajoista säätämistä, vaan kyseiset määräajat ovat suoraan jäsenvaltioissa velvoittavia. Lisäksi säädetään yhteyspisteen tehtävistä koskien lisätietojen pyytämistä hankkeen toteuttajalta, lupamenettelyn määräajan pidentämistä, määräajan asettamista ympäristövaikutusten arviointiselostuksen toimittamiseen, lupahakemuksen täydellisyyden toteamista sekä lupamenettelyn yksityiskohtaisen aikataulun laatimista.
Asetuksen 13 ja 14 artikloissa on säädetty strategisten nettonollahankkeiden valintaperusteista, hakemisesta ja tunnustamisesta. Hankkeen toteuttajan on toimitettava hakemus hankkeen tunnustamisesta strategiseksi nettonollahankkeeksi jäsenvaltiolle. Asetuksen 15 mukaan jäsenvaltioiden on myönnettävä strategiselle nettonollahankkeelle mahdollisimman korkea kansallinen asema, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään tällaisesta asemasta, ja kyseistä strategista nettonollahanketta on käsiteltävä sen mukaisesti lupamenettelyissä.
Nyt lausunnolla olevassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi nettonollateollisuuden asetuksen tarkoittamaksi yhteyspisteviranomaiseksi Itä-Suomen aluehallintovirasto. Yhteyspisteviranomaisena Itä-Suomen aluehallintovirasto vastaisi valtakunnallisesti asetuksessa keskitetylle yhteyspisteelle säädetyistä tehtävistä, kuten nettonollateknologian valmistushankkeiden ja strategisten nettonollahankkeiden lupamenettelyn helpottamisesta ja koordinoinnista sekä hallinnollisia menettelyjä koskevien tietojen antamisesta. Yhteyspisteviranomainen vastaisi myös nettonollateknologian valmistushankkeiden ja strategisten nettonollahankkeiden lupamenettelyille säädettyjen määräaikojen seuraamisesta.
Etusija edellyttäisi käytännössä lupahakemuksen käsittelyä kiireellisenä kaikissa menettelyn vaiheissa. Lupahakemusten tai niitä koskevien valitusten käsittely kiireellisenä edellyttäisi voimavaratarpeiden lisäämistä tai siirtämistä kyseisten asioiden käsittelyyn.
Asetus mahdollistaa strategisten hankkeiden lupamenettelyille annetun määräajan pidentämisen tietyin edellytyksin. Esityksen tausta-aineistoissa todetaan, että jos mahdollistettaisiin määräaikojen pidentäminen nettonollateollisuuden hankkeiden kohdalla, se asettaisi nettonollateollisuuden hankkeet huonompaan asemaan suhteessa muihin hankkeisiin. Määräaikojen pidentämiselle ei myöskään ole kansallisesti tunnistettu tarvetta.
Akkuteollisuus katsoo, että luvitusprosessin sujuvuus ja nopeus, prosessin ennakoitavuus sekä viranomaisten ja hakijoiden yhteistyö ovat merkittäviä tekijöitä investointien kannalta. Siksi pidämme hyvänä, että asetuksen mahdollistamille määräaikojen pidennykselle ei ole nähty tarvetta.
On kuitenkin tärkeää, että yhteispisteviranomaisen resurssien riittävyydestä huolehditaan ja mahdollisiin lisäresurssitarpeisiin reagoidaan. Yhteyspisteviranomaisen tehtävässä olisi kyse kokonaan uudesta tehtävästä Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Koordinointi- ja neuvotteluvelvollisuus sekä määräaikojen seuranta edellyttävät osin uudenlaista, kuten projektinhallinnan, osaamista. Valtion yksiköihin kohdistuvista säästötoimista riippumatta lupaviranomaisen tarvitsemat henkilöstöresurssit ja osaamisen taso tulee turvata.
Strategisten hankkeiden etusijasta kohdistuu vaikutuksia aluehallintovirastoille, Vaasan hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Etusija edellyttäisi käytännössä lupahakemuksen käsittelyä kiireellisenä kaikissa menettelyn vaiheissa. Lupahakemusten tai niitä koskevien valitusten käsittely nopeutetusti edellyttää voimavaratarpeiden lisäämistä tai siirtämistä kyseisten asioiden käsittelyyn. Lupahakemusten tai niitä koskevien valitusten käsittely nopeutetusti edellyttää voimavarojen lisäämistä myös hallintotuomioistuimille.
Katsomme myös, että eri viranomaisten yhteistyön kehittämiseen tulee panostaa. Säädöksen tehokkaan toimeenpanon kautta on mahdollisuus luoda positiivista Suomi-kuvaa vahvasti globaalilla akkujen ja akkumateriaalien tuotannon sekä energian varastoinnin sektoreilla. Sujuva viranomaistyö tulee nähdä kansainvälisenä vahvuustekijänä.