Kyselytutkimus: Kaivosverojen korotuksilla vähäinen tuotto, valtio voi menettää jopa miljardeja

Uuden kyselytutkimuksen mukaan kaivosverotukseen suunnitellut korotukset iskevät kaivosyritysten lisäksi laajasti myös metallien jalostukseen ja akkuarvoketjuun. Negatiiviset vaikutukset toiminnan kannattavuuteen ja pitkäaikaiseen verokertymään ovat aikaisempia arvioita reilusti suurempia. Esitys on ristiriidassa hallituksen talouspolitiikan tavoitteisiin, joissa yleisesti pyritään talous- ja työllisyyskasvun vauhdittamiseen sekä investoinneille suotuisan ympäristön luomiseen.

Tutkimus tehtiin Outokumpu Oyj:n ja Kaivosteollisuuden toimeksiannosta. Mukana vastaajissa oli myös Akkuteollisuus ry:n jäsenyrityksiä. Kyselytutkimuksella teollisuus haluaa tarjota laajemman näkökulman vaikutusten arviointiin. Tehty vaikutusarvio täydentää hallituksen veroesityksiä, jotka ovat jo eduskunnan käsittelyssä.

Kaivosmineraaliveron korottamisella tavoitellaan julkiselle taloudelle 70 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Myös hallituksen esityksen mukaan veronkorotus lisää kustannuksia ja heikentää yritysten kannattavuutta. Veromuutos pienentää yhteisöveron tuottoja, jolloin kaivosmineraaliveron korotuksen kokonaisvaikutus olisi valtiovarainministeriön staattisen arvion mukaan 57 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Hallituksen esityksessä ei ole määrällisesti arvioitu esityksen dynaamisia vaikutuksia yritysten toimintaan, investointeihin tai työllisyyteen. On olemassa riski siitä, että kielteiset vaikutukset tulevat huomattavasti aliarvioiduiksi, erityisesti toimialalla, jossa investointien mittakaava on merkittävä. Veromuutoksien tosiasialliset taloudelliset vaikutukset ovat staattisia vaikutuksia huomattavasti monimutkaisempia, ja hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti perusteellinen vaikutusten arviointi olisi välttämätöntä.

Kaivostoimintaa harjoittavien yhtiöiden ilmoittamat negatiiviset kustannusvaikutukset ovat yhteensä 147–250 miljoonaa euroa per vuosi. Kustannusvaikutukset koostuvat kaivosveron, kaivosten sähköveroluokan muutoksen ja sähköistymistuen poiston yhteisvaikutuksesta, joista ensimmäisellä on suurin kustannusvaikutus. Kaivosten ja jatkojalostuksen kannattavan elinkaaren arvioidaan lyhenevän keskimäärin neljällä vuodella.

Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan seuraavien 10 vuoden aikana tullaan tekemään yli 10 miljardilla eurolla investointeja kaivostoimintaan ja jatkojalostukseen. Näistä kaksi kolmasosaa arvioidaan peruuntuvaksi vero- ja tukimuutoksien seurauksena. Arvion mukaan vero- ja tukimuutoksien myötä henkilötyövuosia menetetään noin 28–40 tuhatta (htv). Verotulojen menetykseksi arvioidaan 1,7–2,4 miljardia euroa sisältäen vaikutukset olemassa olevaan toimintaan ja 10 vuoden päähän suunniteltuihin investointeihin.

Hallitus tavoittelee esityksellä 70 miljoonan euron verotuottoa, mutta todellisuudessa se päinvastoin heikentää julkista taloutta pitkällä aikavälillä vähentämällä investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Nyt tehdyn vaikutusarvioinnin tulokset antavat vahvan perusteen arvioida esitettyjä toimenpiteitä uudelleen.